http://antroblogi.fi/wp-content/uploads/2016/03/RadioAntro-Sosiaalitieteilijät-hakuoh...mp3.mp3Tiedonhausta internetselainten välityksellä on tullut keskeinen osa arkeamme, ja vastaus lähes kysymykseen kuin kysymykseen on ulottuvillamme muutamalla klikkauksella. Työkentällä-haastattelussa Googlen hakukoneantropologi Dan Russell kertoo työstään yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista suuryrityksistä.
Nykyään suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väittelyiden ratkaisusta on peräisin Googlen hakukoneesta. Yhtenä maailman suurimpana työnantajana Googlella on palkkalistoillaan valtava määrä eri aiheisiin erikoistuneita sosiaalitieteilijöitä, ja AntroBlogi onnistui jututtamaan yhtä heistä.
Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haastateltavan löytämiseen. Dan Russell on ”hakuantropologi” Googlella, missä hänen tehtävänään on ymmärtää ihmisen ja hakukoneen välistä yhteyttä ja vuorovaikutusta. Pienen lisägooglailun, yhden uuden Google+ -tilin, jatkogooglettamisen ja sähköpostikeskustelun jälkeen Russell suostui yllättävään takavasemmalta tulleeseen nuoren pro bono -toimittajan haastattelupyyntöön.
Kysyimme Russellilta kotoisana perjantai-iltana yhtiön oman videokonferenssipalvelun välityksellä, minkälainen työkenttä on maailman suurin hakutietokone, ja kuinka ihmisluonne sovitetaan tietokonekoodiin.
Kymmenen tunnin aikaerosta ja tuhansien kilometrien välimatkasta huolimatta kävimme läsnäolevaa keskustelua yli tunnin ajan niin Russellin työtavoista, Googlen tutkimuksen uusista suunnista kuin Helsingin nähtävyyksistäkin. Vastauksia saatiin myös siihen, miten Googlen taustalla hääräävät tutkijat, joiden puoleen käännymme kysymyksinemme, ajattelevat.
Google-haun kolme tasoa
Russellin työnkuvana on selvittää, miten ja millaisin perustein ihmiset tekevät Google-hakunsa, jotta hänen raa’an koodaamisen ja numeroiden pyörittelyn hallitsevat työkaverinsa voisivat tehdä hakukokemuksesta paremman palvelun käyttäjille. Tarkoituksena on tehdä hausta yhä parempi, tarkempi ja tietorikkaampi.
Russellin työllä on väliä: Filosofi ja yhteiskuntatieteilijä L. M. Hinman on todennut, että hakukoneet eivät ainoastaan tuo meille informaatiota, vaan ovat tärkeä osa tiedon luontia ja perustusta. Hakukoneet mullistavat perinteistä vertaisarvioinnin tapaa tiedon legitimoinnissa, ja samalla ammatilliset standartit muuttuvat. On tärkeää, että Google tekee työnsä hyvin, sillä kansan luottamus tietoon riippuu siitä, onko hakukoneen tieto luotettavaa vai painottunutta ja vääristynyttä.
Aamukahdeksalta jo kolme tuntia töitä paiskinut Russell selittää yllättävän virkeällä äänellä, että työskentely Googlelle ei kuitenkaan itsessään ole sen kummempaa hommaa kuin missään muuallakaan. Russellin ja hänen tiiminsä työn voi jakaa kolmeen tasoon: makrotasolla Russell käy läpi Googlen massiivista hakudataa ja analysoi siinä näkyviä trendejä, kuten mitä hakusanoja ihmiset käyttävät etsiessään tietoa päivän säästä tai miksi Bitcoin-sanaa haettiin vuonna 2014 yllättävän korkea määrä.
Mesotasolla, kuten Russell sen nimeää, käytetään sosiaalitieteilijöille kaikkein tutuimpia laadullisen tutkimuksen metodeja, kuten havainnointia. Russellin tiimi jalkautuu toimistorakennuksiin, koteihin ja työpisteille tarkkailemaan etnografisin keinoin, mitä ja miten ihmiset oikeasti ‘googlettavat’. Harhaileva katse, epäröinti hakusanan valinnassa ja muut pienet asiat, joita ihmiset tekevät googlettaessaan, eivät jää tiimiltä huomaamatta. Ihmisiä heidän luonnollisessa ympäristössään tarkkailemalla kerätty tieto pyritään analysoimaan ja tulkitsemaan tavalla, josta on hyötyä Googlen palvelun kehittämisessä.
Russell kutsuu ihmisiä myös Googlen laboratorioon, jotta katseen liikkeet saataisiin mitattua millimetrien ja -sekuntien tarkkuudella. Kolmannen tason, eli mikrotason, tutkimukset täydentävät kokonaisvaltaisella tavalla Russellin hakuantropologiaksi tituleeraaman tutkimustavan: “Jos sinulla on resurssit tutkia googlettamisen käytäntöjä kunnolla, miksi et tekisi sitä hyvin?”, Russell kysyy.
Antropologit töissä hakukonejätillä
Russell on joutunut perustelemaan asemaansa yrityksessä. Hän muistaa hauskan kysymyksen Larry Pagelta, Googlen perustajajäseneltä, kun hän oli vasta aloittamassa Googlella:
”Larry kysyi minulta, mitä ihmettä minä teen täällä: kaikki osaavat käyttää Googlea, tai oppivat sen parin haun jälkeen. Mutta totuus on, että näin ei ole.”
Dan sanoo, että hänen tiiminsä löytää hakukoneen toiminnassa jatkuvasti ongelmakohtia, joita muut Googlen työryhmät pitävät itsestäänselvyyksinä, eikä kukaan tajuaisi korjata ilman etnografiaa. Hän käyttää esimerkkinä alle yhden sekunnin hakua: Russellin tiimi pystyi osoittamaan, että sekunnin sadasosankin viivästys tiedonhaussa voi saada hakijan pitkästymään.
Etnografia ja käyttäjälähtöinen tutkimus eivät aina ole olleet lähellä Russellin sydäntä: väiteltyään tohtoriksi tekoälystä hän päätyi tekemään käyttäjätestejä eräästä tietokoneohjelmistosta. Testattuaan ohjelmaa usealla testiryhmällä Russell huomasi yllätyksekseen, että ihmisillä oli mittavia ongelmia hänen itsensä mielestä yksinkertaisen ohjelmiston kanssa, hän oli kutakuinkin valmis toteamaan testaajat idiooteiksi. Russell onnistui kontaktien kautta saamaan Nobel-voittajan testaamaan ohjelmistoa ― mutta tämäkään ei saanut ohjelmistosta selvää.
”Silloin tajusin, että ei ole mitään järkeä tehdä parempia työkaluja, jos kukaan ei osaa käyttää niitä”, Russell selittää.
Siitä lähtien hän on jatkanut etnografisen käyttäjätutkimuksen parissa niin Applelle, IBM:lle kuin Googlellekin.
Vaikka suuret teknologiayritykset ovat alkaneet tajuta antropologien ja muiden etnografian ammattilaisten arvon, tie IT-jättiläisten palkkalistoille ei valitettavasti ole suora ja yksinkertainen. Russell toteaa, että massiivisten datamäärien ja hakukoneiden kanssa työskentelevillä olisi toivottavaa olla myös ohjelmointiin ja tilastotieteisiin liittyviä taitoja, joita Google ja muut IT-alan yritykset pääasiallisesti etsivät hakiessaan uusia työntekijöitä. Russell muistuttaakin, että nämä eivät ole taitoja, joita myös yhteiskuntatieteilijä ei pystyisi oppimaan ja ottamaan haltuun. IT-alalle suuntautuville on hyödyksi avoimuus oman osaamisen kasvattamista kohtaan.
Kulttuuriset ja maantieteelliset erot käyttäjien välillä
Töitä antropologeille kuitenkin riittäisi mielin määrin. Russell sanoo, että Google on uudistamassa osaa työ- ja tutkimustavoistaan ja tekemässä yhä enemmän tutkimusta läntisen kulttuuripiirin ulkopuolella: kasvavat markkinat sijaitsevat esimerkiksi Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Lähi-Idässä. Teknologiaa käytetään hyvin eri tavoilla ja eri syistä eri kulttuuripiireissä ja tämän on Googlekin pistänyt merkille. Esimerkiksi Ugandassa kännykkä on hakukoneen ja soittamisen lisäksi valokuva-albumi ja maksuväline, kun taas Intiassa haut kirjoitetaan englanniksi, mutta vastaukset toivotaan takaisin hindiksi.
”Tällaisia asioita ei voi tajuta tai löytää ainoastaan hakuhistoriaa tutkimalla, on mentävä paikan päälle huomatakseen erot!”
Yhdysvalloissa Googlella on kenttätutkimusauto, joka kiertää vähemmän asuttuja alueita ja syrjäisempiä kaupunkeja nähdäkseen, miten niiden asukkaat käyttävät heidän tuotteitaan ja palveluitaan, sillä suurissa asutuskeskuksissa tehdyt testit eivät edusta koko käyttäjäkuntaa.
Tällä kentällä on tärkeää huomioida esimerkiksi maalla ja kaupungissa elävän väestönosan tarpeiden ja elintapojen eroavaisuudet. Russell toteaa ihmisten ajattelevan eri lailla eri paikoissa, ja tämä on yksi heidän tutkimuksensa perustavanlaatuisista lähtökohdista. Googlelle toteutettava kenttätyö perustuu näin ollen pitkälti samoihin lähtökohtiin kuin antropologiassa perinteisesti harjoitettu etnografinen kenttätyö.
Lopuksi kysymme Russellilta vinkkejä työnhakuun Googlelle: Teoriassa antropologin tarvitsee ainoastaan hakea, sillä Google on aina rekrytoimassa ― tällä hetkellä noin 200 uuden työntekijän viikkovauhdilla. Ohjelmointitaidot ja tilastotiede vievät pitkälle, mutta ne eivät ole absoluuttinen ehto:
”Ihmisille, joilla on sosiaalista ymmärrystä, kenttätyötaitoja, analyyttistä silmää ja kykyä pureutua kulttuurisiin ilmiöihin on paljon avoimia paikkoja” Russell tiivistää.
Kuten totesimme helmikuun työelämäartikkelissamme, myös yritykset kuten Microsoft, Apple, IBM ja Samsung kahmivat osaavia etnografeja vasemmalta ja oikealta. Ja ken tietää, ehkäpä Googlelle työllistyviltä tilastotieteilijöiltä ja tietokoneohjelmoijilta toivotaan tulevaisuudessa myös laadullisen tiedonhankinnan ja analyysin taitoja – eikä toisinpäin.
ToimitusPodcast-lukija: Veikko LindholmArtikkelikuva: Margotwood/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0)
