Pekka Kauppinen

Hyönteismaailman kulkijoista on vaikea olla ihailematta harsokorennon toukkaa. Se suojautuu keräämällä ylleen kaikenmaailman pientä roinaa ja syömiensä kirvojen kuoria. Silmissänne ei siis ole mitään vikaa jos näette 5-7 mm pituisen roskakasan liikkuvan jollakin kasvilla.

Kovin on vihreä maisema pikkuisen viherluteen nymfin tutustuessa jo kukkineeseen kehäkukkaan. Tätäkin kuvatessa kiitin mielessäni jälleen kerran, etten kinofilmiaikaan vielä innostunut lähi- ja makrokuvauksesta. Tuuli heilutti kasvin vartta ahkerasti ja sehän ei ole hauskaa kamppailtaessa niukahkon valon ja syvyysterävyyksien kanssa. Onneksi digikameralla saattoi lasketella vapaasti, eikä tarvinnut miettiä kustannuksia.
#luteet #makrokuvaus

Hauskaa ja hienoa. Onnittelut nuorelle luontoharrastajalle!

https://www.hs.fi/tiede/art-2000012133465.html

Eräässä pohjoiskarjalaisessa kunnassa on pian kansanmusiikkitapahtuma. Tyhjänä olevan sikäläisen kauppahuoneiston omistaja ei vaikuta musiikista innostuvan. Alkoholistakaan ei saa nauttia, mutta saako sitä käyttää, se jää arvoitukseksi

@splonk@mementomori.social Kippis, vaan ei koskaan viskin kanssa. Silloin sanon eli äännähdän vaihtelevalla ääntämyksellä 'sláinte'!

Joku on kalvanut punaherukan lehteä ja nyt aukosta minua tuijotti paha silmä. Mitähän tuo ennustaa tulevalle viikonlopulle? 🤔

Päivän akrobaattista suoritusta vaati tämän liuskayökkösen (Scoliopteryx libatrix) tallentaminen kameran kennolle. Autotallin katonrajasta turvapaikan saanut siivekäs oli sen verran korkealla, että hieman oli kiipeiltävä päästäkseni kohtuulliselle etäisyydelle. Vaimo tosin kauhisteli järjestelyjäni, mutta mitäpä sitä ei tekisi kun havaitsee perhoslajin, jota ei aikaisemmin ole pihapiiristään tavannut.

#perhonen #yokkonen #lepidoptera

Tekoäly tiesi kertoa, että kanteleen saa myös möllivireeseen. 😂

Joskus sattuu kohdalleen. Hesarissa oli joku aika sitten ohje hernelevitteen tekemiseen. On loistava ja maistuva ja helppo tehdä. Öljynä käytin aurinkokuivattujen tomaattien purkin jämäöljyä. 3 x eläköön herneille.
#levite #herne

Pari vuotta olen katsonut paria törröttävää naulaa. Tänään paukutin ne vasaralla perille saakka. Ei pidä tehdä mitään hätiköidysti. Vaikuttavuusarvio ensin.

Viime yö kului erään kaupungin eräässä hotellissa. Ihan oli asiallinen kokemus. Hieman kyllä yllätyin hotellin innosta ottaa tälläkin tavoin osansa kaupungin päämajallisesta maineesta. Vuoteisiin oli pedattu sisustustyynyt, joista toisen kuvituksena oli tuttu mieshahmo. Sen sijaan toisen tyynyn nainen oli arvoitus, eikä ihme, sillä hahmo oli kuulemma fiktiivinen. Oli vain ajateltu, että tällainen kuva & tyyny sopisi toiselle tyynylle pariksi.

#hotellit #tyynyt

Kaalin suikaloiminen on hauskaa. Vielä kun onnistuisi tekemään sen niin, ettei silppua leviäisi yli neliömetrin alueelle. Lienee kokkiteknillinen kysymys.

Makro- ja lähikuvauksen iloihin kuuluu, että kauneutta löytää sieltäkin, minne katse ei tavallisesti tarkennu. Punkit eivät ole minun juttuni, enkä osaa tätä tunnistaa (veikkaan Trombidium-suvun keskenkasvuista edustajaa), mutta joka tapauksessa tätä tänään pihalta kuvattavaksi lainaamaani kulkijaa luonnehtisin söpöksi.

Maakunta -arkistojen puolesta. Mieltä osoitamme parhaillaan Kansallisarkiston Joensuun toimipaikan edessä!

Yleiskuvaa demokratiamme kehityksestä EK-Purra-Orpon hallituksen aikana. https://www.hs.fi/nakemys/art-2000011990068.html

#demokratia

@otustin@mastodontti.fi Meillä kirjosieppo rakentaa innolla pesää pönttöön. Pahoin pelkään, että sitä ennen on kuitenkin käyty taisto sinitiaisen kanssa, sillä sellaisenkin näin samalla pöntöllä ennen kirjosieppojen saapumista.

Juuri hetki sitten sain seurata variksen rohkeutta sen käydessä korpin kimppuun. Korppi oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten täällä verraten harvoin nähty, vähän sivummalla kaupungin elämästä viihtynyt komistus. Nyt ne ovat jo useampia vuosia viihtyneet asuinalueemme ilmatilassa. Lieneekö korppikanta kasvanut vai luontaisin elintila metsissä huvennut niihin ilmaantuneiden hakkuuaukkojen myötä, sitä mietin.

Pari viikkoa sitten katsoin elokuvan 'Viimeinen vuoro' ja eilen illalla katselukokemuksiin kertyi 'Harold Fryn toiveikas taival'. Pienimuotoisia elokuvia ja hienoja - kuin myös tunnettuja - näyttelijöitä. Matkakertomuksia molemmat, kertomuksia inhimillisyydestä, toisten kohtaamisesta, someajan 'sankaruudesta' ja ennen kaikkea lupausten pitämisestä. Toivoisi, että lupauksia pidettäisiin myös poliittisessa teatterissa. Edes joskus.

Nuorisoseuratoiminnan uudet tuulet: ihan sama keneltä tai mistä raha tulee. https://yle.fi/a/74-20220905?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp