@ainurelmgren@mementomori.social
Post #1167903
2026-04-15 19:12 UTC
Replies (2)
-
@ainurelmgren@mementomori.social 2026-04-15 19:16
@iju@mastodon.social Kierrätän vanhaa FB-päivittelyäni (20.4.2021): "Olen valittanut siitä että ruotsalaiset ovat viime vuosikymmeninä alkaneet käyttää sanaa "legio" (leegio = runsaslukuinen joukko, valtava määrä) kun tarkoittavat että jokin ilmiö on yleinen, tavanmukainen ja jopa säännönmukainen. Sanan merkityksen muutosta on tutkittukin - ymmärtääkseni sitä ei ole tapahtunut muissa kielissä, joihin legio-sana on lainattu. Tällaiset semanttiset ajautumat (semantic drift) ovat ärsyttäviä mutta kiehtovia. Suomen kielestä voisi poimia yhden: utopistinen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan utopistinen = utopianomainen, mielikuvituksellinen, epärealistinen, haaveellinen. Arkikielessä osa alkuperäiseen utopiaan, onnelaan, liittyvistä merkityksistä kuitenkin rajautuu pois, esim. "THL:n tartuntalukuskenaario on ihan utopistinen" (eli liian pessimistinen!). Olen kahden vaiheilla - inhoan tätä ilmiötä, mutta samalla se kiinnostaa. Miksi tällaista tapahtuu? Ilmeisesti uudelle merkitykselle on tarvetta. Onko muita esimerkkejä?"
-
@ainurelmgren@mementomori.social 2026-04-15 19:43
@iju@mastodon.social Vilkaisin Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä, ja merkitys näyttää vaihtelevan neutraalista kielteiseen; jo 1880-luvulla "itseriittäväisyydestä" puhutaan negatiivisena ominaisuutena, mutta toisaalta eri aloilla itseriittoisuus on ollut käytössä neutraalina tieteellisenä terminä. Wikisanakirjan määritelmässä pistää silmään se, ettei yleisiä kielteisiä merkityksiä mainita, ja oudon spesifi luonnehdinta "ei läheisriippuvainen".