Hesarissa (maksumuurin takana) kirjoitus epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä. Kirjoittaja aloittaa puhumalla narsismista, kuinka sitä ollaan tunnistavinaan ties missä, "Narsismi on keittiöpsykologien suosikkitermi." Jepjep. Mut sitten on myös meitä, jotka olemme niitä kohdanneet oikeasti, narsisteja. Kärsineet pahimmillaan vuosikausia toisen oudosta käytöksestä ja lopulta tajunneet, mikä ilmiö on kyseessä. Mitään diagnoosia ei tietenkään ole saatavissa vastoin narsistin omaa tahtoa. Seuraus tästä? En oikein voi puhua näin jälkikäteen elämästä narsistin kanssa, koska se joko tulkitaan exä-kaunaksi tai keittiöpsykologiaksi. Kokemukseni ja ymmärrykseni siis lähtökohtaisesti mitätöidään minun tarinaani kuulematta. Oikean narsistin kanssa tiiviisti tekemisissä oleminen voi aiheuttaa vakavia mielenterveyden häiriöitä sille jota narsisti pompottaa. Jos irti pääsee, on pitkä ja kivinen tie, usein vailla tukea, rakentaa oma järki ja identiteetti uudelleen. Minulla meni 10-15 vuotta.