@tittamarja@mementomori.social
Post #3642892
2026-07-07 06:55 UTC
Anu Kaaja: Siluetinleikkaaja
Romaanissa on kolme sisäkkäistä tarinaa: 1980-luvulla julkaistu julma lastenkirja Siluetinleikkaaja ja sen jatko-osa Varjokaupunki, nykymaailmassamme elänyt kirjallisuudentutkija Lucia, joka tutki kyseisiä kirjoja, ja Romahduksen jälkeisessä ajassa mystisellä saarella asuva nimetön kertoja, joka puolestaan tutkii Luciaa. Saarelle tulee ihmisiä (joskus myös eläimiä) salaperäisen verhon läpi. Lucia on aikoinaan paennut Romahdusta ja päätynyt saarelle mukanaan muutamia kirjoja sekä kissa Hekate.
Kirja käsittelee julmuutta ja pahuutta, etenkin lapsiin kohdistuvaa ja lapsien toisiinsa kohdistamaa, mutta se ei silti ole liian synkkä tai rankka vaan myös satumainen ja kaunis. Kaajan tapaan mukana on myös huumoria.
Jos P. Wellsin lastenkirjat olisivat oikeasti olemassa, haluaisin ehdottomasti lukea ne! Ne tosin tuntuivat enemmän kauhu- kuin lastenkirjoilta. Minulle tuli kirjojen Maisemasta (jossa lapset kulkivat) mieleen John Ajvide Lindqvistin Platserna-trilogia, jossa joko toisen tai kolmannen (en muista kumman) kirjan paikka on jonkinlainen valtava nurmikenttä, jossa liikkuu kummia olioita ja johon välillä ilmestyy sumuseinä.
Vahva suositus varsinkin spefin, kauhun ja kissojen ystäville!
#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen
Replies (0)
No replies.