Post #3463101

#ClimateChange #ilmastomuutos On ollut kymmeniä vuosia aikaa varautua. Nyt k e h o t e t a a n tekemään toimintasuunnitelmia, jotka olis voinut ja pitänyt tehdä kauan sitten kun jo huomattiin ja alettiin puhua populaaristikkin kasvihuoneilmiöstä, ilmastonmuuttoksesta. Olin töissä SDNL:n piirisihteerinä ja 33 vuotias vuonna 1989 kun kirjoitin itse jäsentiedotekoosteeseemme jutun kasvihuoneilmiöstä ja siitä miten pitäisi ryhtyä varautumaan ja toimimaan sen ehkäisemikseksi. Siitä on aikaa 37 vuotta. Nuorisoliittolaiset alkoivat suhtautua ilmiöön vakavammin, äijäpuolueiden miehet haukkuivat minua kun en keskittynyt perinteisesti puhumaan vain rahasta ja ay-jutuista. Ikäänkuin se olisi jotenkin ollut muusta pois, saati taloudellisten intressien ulkopuolinen ongelma, jopa muoti-ilmiö. Sovinismikin oli vielä siihen aikaan vasemmistolaismiesten keskuudessa yleistä. "Pikkulikkaa" ei kuunneltu. Lähdin lätkimään hyväpalkkaisesta työstä. Eikä se piirisihteerin työ muutenkaan ollut minulle sopivaa. Diagnooseja ei ollut, jälkeenpäin tiedän miten monet mokani johtuivatkin joko autisminkirjo- tai ADHD oireilusta, mutta se on taas ihan eri tarinaa. Sovinistit toki nostivat esiin kelvottomuuttani ja korostivat miten mielestään olin älylliselläkin tasolla tohelo joka höpisee outoja ympäristökysymyksistä, ilmastonmuutoksesta, sellaisesta mikä ei kuulunut heidän intersseihinsä. Vaikka olisin ollut vaikeasti älyllisesti vammainen ja/tai vakavasti mielisairas ja täysin tohelo unohtelija, se ei muuta sitä faktaa, että jo tuolloin kerrottiin jo populaaristi miten ilmasto on lämpenemässä. Minusta on tullut eläkemummo ja pahimmat niistä mukavasemmistolaisita sovinisteista ovat jo manan majoilla vanhuuteen kuolleina. On ollut todella turhauttavaa. https://yle.fi/a/74-20233833