Post #3230202

Paksun sudokukirjan poisheittäminen on vaelluksemme vivahteiden välitilinpäätös. Elämä viuhahtaa ruudukkonauhana silmien editse. Suurin osa perus-basiccia, välillä huijataan luntaten, ajoittain tulee sutturaivo, kun homma jää jumiin. Tulee väistämättä armoton raja, jota ei enää ylitä, logiikka loppuu, ajatukset alkavat toistaa samoja aivosumeita keloja, eikä arvaillakaan viitsi, jaksa. Marginaalit vilisevät pikkunumeroita ja pillunkuvia. Täyttä kymppiä ei saavuteta koskaan. Ei kansia hennonnut riuhtaista, huolellisesti mattoveitsellä irrotin. Mutta järkevämminkin olisi voinut ne kaikki ainutkertaisen elonsa tunnit käyttää. Meren manillaköysi on moniaalla.