Taas on koittanut se aika vuodesta, kun pikkuteiden muut käyttäjät ja minä ajaudumme konfliktiin. Minä: 50-60 km/h on hyvä. Näkee eläimet sekä linnut maassa ja taivaalla. Voi ihailla ja ihmetellä rakennuksia ja pihapiirejä. Helppo siitä vauhdista pysähtyä pikaisesti, jos haluaa katsoa jotain tarkemmin. Tyyppi: Mee nyt siitä pois tieltä hituralehmä! Mitä hittoo ajat tolleen ja kulutat mun arvokasta aikaa. Nuija. Minä: laskee nopeutta 5 km/h, vaivihkaa . . . Tyyppi 2 peräkoslan imussa: Mä hiostan sua ekkö tajuu, 10 mutkaista kilsaa. Tuun aina lähemmäks! Ja mä ohitan sut!! Minä: vilkutan kun menee En tiedä, mihin heillä ohittajillani on kiire. Voisin kuitenkin lyödä vetoa, että se, mitä matkoillani kohtaan, on merkityksellisempää ja pysyvämpää, kuin mihin vouhot ohituksillaan pääsevät. Sääliksi käy pikkuteiden sankarit. #HidastaElämää